Kuten monta kertaa Top 100 -odysseyssäni on käynyt, sokea onni johdatti minut yhteyteen tämän klubin jäsenen kanssa. Ennen siellä pelaamista en tiennyt Somerset Hillsistä juuri mitään muuta kuin sen, että se oli yksi useista Top 100 -listalla olevista Tillinghastin suunnittelemista kentistä, jotka sijaitsevat New Yorkin laitamilla.
Kävi ilmi, että sokea onnenpotkuni oli varsin onnekas, sillä Somerset Hills Country Clubilla on vain 200 jäsentä, joten ilman hyvää onnea olisin joutunut kohtaamaan jälleen yhden neulan heinäsuovassa -poran. Hämmästyttävää, että näin pieneksi klubiksi heillä on erinomaiset tilat. Sen lisäksi, että ylläpitää Tillinghastin suunnittelemaa Top 100 -golfkenttää, siellä on myös kahdeksan nurmi-tenniskenttää, useita savikenttiä ja huippuluokan klubitalo monien tilojen joukossa.
Alunperin oli tarkoitus pelata Somerset Hillsissä lauantaina, ja sitten sunnuntaina SHCC:n isäntäni oli järjestänyt minulle pelipäivän erään ystävänsä kanssa, joka oli Baltusrol Golf Clubin jäsen. Valitettavasti meillä oli lauantaina vähän huono sää, joten siirryimme suunnitelmaan B, joka koostui siitä, että lähdimme Somerset Hillsille klo 7:30 aamulla, jolloin meillä oli juuri ja juuri tarpeeksi aikaa ehtiä iltapäivän peliin Baltusrolissa, joka oli noin 30 minuutin ajomatkan päässä.
Saapuessamme Somerset Hillsille kenttä oli pölyttynyt kauniiseen usvaan…. Olenko varma, että tämä on oikeasti New Jersey eikä Skotlanti??? Koska tänään piti olla 36 reiän golfmaraton, jätimme lämmittelyn rangella väliin ja menimme suoraan ensimmäiselle tiille. Aloitimme niin aikaisin, että caddieita ei ollut vielä edes näkynyt, ja kannoimme omat laukkumme. Kotona kannan omaa laukkuani 95 prosenttia ajasta, joten se oli minulle tavanomaista. Somerset Hills on periaatteessa pelkkä kävelykenttä. Kärrypolkuja ei ole ja moottoroidut golfkärryt ovat vahvasti kiellettyjä lukuun ottamatta niitä, jotka ovat fyysisesti kykenemättömiä kävelemään.
Lähdimme siis sumuun jahtaamaan pientä valkoista palloa. Alla oleva kuva on 2. reiältä, joka on 175 jaardin par 3 Redan. Redan on yksi golfin kuuluisimmista reikäsuunnitelmista, jonka alkuperäinen reikä on North Berwick Golf Linksissä Skotlannissa. Redan on keskipitkä par 3, jossa viheriö on leveämpi kuin se on syvä ja kulmautuu poispäin lyöntipaikasta. Viheriön rinne kulkee oikealta edestä vasemmalle, ja etuosaa suojaavat yleensä syvät bunkkerit. Vaikka sumu suurimmaksi osaksi peittää alla olevan kuvan, tätä Somerset Hillsin 2. reikää pidetään yleisesti yhtenä hienoimpana esimerkkinä Redan-reiästä Yhdysvalloissa.
Somerset Hillsin yhdeksän ensimmäistä reikää ja yhdeksän toista reikää ovat tunnelmaltaan täysin erilaisia. Ensimmäinen yhdeksän on melko avara ja suhteellisen tasainen. Tämä johtuu osittain siitä, että kenttä oli alun perin hevosurheilurata. Rata pysyi paikallaan, ja Tillinghast rakensi ensimmäiset yhdeksän reikää suoraan sen päälle. Ensimmäisellä yhdeksällä reiällä on pari paikkaa, joissa peli kulkee suoraan radan haamun yli, mikä on todella ainutlaatuinen piirre kentällä.
Toisella yhdeksällä reiällä on täysin erilainen tunnelma. Ne pelaavat metsäisen rinteen läpi, jossa on suuria korkeusvaihteluita, mikä eroaa huomattavasti ensimmäisten yhdeksän reiän avoimesta ja tasaisemmasta tunnelmasta.
Alhaalla oleva kuva on 151 jaardin pituisesta, par 3, 12. reiästä. Vaikka vesireiät ovat tulleet uskomattoman suosituiksi viimeaikaisessa golfkenttäsuunnittelussa, ne eivät olleet läheskään yhtä yleisiä sisämaan kentillä silloin, kun tämä reikä rakennettiin vuonna 1917. Tillinghastilla on kuitenkin kourallinen tällaisia reikiä. Huomaa, että viheriö on toinen maa-alue eikä ensimmäinen. Tee-lyöntini lensi juuri ja juuri viheriön vasemman reunan yli ja istui alin 1/3 vedessä. Onnistuin saamaan lyönnin ulos ja viheriölle, vaikka kastuin samalla hieman.
Päivän suosikkireikäni oli Par 4, 407 jaardin 15. reikä. Dogleg-oikea, jossa tee-lyönti, jota ei sijoitettu oikeaan paikkaan, saattoi päätyä lentämään väylän läpi ja kadota ikuisesti. Hyvä draivi väylän oikealle puolelle jättää vaikean lähestymislyönnin todennäköisesti roikkuvalta paikalta viheriölle, jonka edessä on puro. Mikä hieno reikä! Alla oleva kuva on tämän reiän viheriökompleksista.
Somerset Hills päättyy hauskoilla rei’illä koko loppumatkan … erittäin hyvä par 3 ja kaksi hauskaa par 4 reikää, jotka pelataan mäkeä pitkin alas ja suoraan takaisin klubitalolle.
Pelattuani nyt useita Tillyn kenttiä voin sanoa, että Somerset Hillsissä on erilainen tunnelma kuin muissa pelaamissani. Kun muut Tillinghast-kokemukseni ovat olleet suurten mestaruuskilpailujen tuntua, Somerset Hills tuntuu enemmän pelaajien kentältä. Se on loistava päivittäinen pelikenttä, jossa on todella hauskat ja haastavat viheriöt, jotka ovat samaan aikaan hyvin pelattavia ja reiluja. Se on sen tyyppinen kenttä, jossa pelaaja voi mennä pitämään hauskaa ilman jauhamista ja silti häneltä vaaditaan haastavia lyöntejä ja hyviä puttilukemia hyvän tuloksen saamiseksi.
Kaiken kaikkiaan Somerset Hills Country Clubilla on rento ja hillitty tunnelma. Näin pienen jäsenmäärän vuoksi kentällä ei pelata paljon, ja muistan nähneeni kentällä koko vierailumme aikana vain yhden toisen kahden pallon pelaajan. Se oli loistava paikka aloittaa päivä, joka muuten osoittautui täydelliseksi sääksi. Ei voi valittaa 60 asteen lämpötiloista lokakuun päivänä New Jerseyssä. Seuraava pysäkki 30 minuutin päästä Baltusrolissa.